Kuvakuulumiset

Yli kaksi kuukautta vierähtää elämässä noin vain! Blogi on ollut hiljainen. Ehkäpä mä olen enemmän kuvia laittanut tuonne instagramiin vaikka sekin oli alkuun omalla ei-koskaan-listalla. :) Tässä muutama kuva viime aikojen tapahtumista.
Huomenna taas opiskeluviikon jälkeen töihin. Mitähän siellä kuuluikaan tehdä? :D

Pikkupalasia uudesta kodista.. :)

Asuntokaupoista on nyt aikaa reilu viikko. Muutamia tavaroita olen ehtinyt uuteen kotiin kiikuttaa, mutta eilen alkanut päivätyö vie toki osan ajasta sekin.. Onneksi uusi työ ja uusi koti sijaitsee samalla suunnalla, niin kulkeutuu kätevästi aina pari kassillista tavaraa. Kyllä sitä ihmeesti löytyykin. Aion pitää parin viikon kuluttua kotikirppiksen ja sitä jo innolla odotan! Samana päivänä on myös ravintolapäivä ja aion leipoa pari suolaista piirakkaa piipahtajille. :)

Tossa yläkuvassa keittiön ja olohuoneen välissä on vähän turha seinä josta olis kiva päästä eroon. Se onkin sitten vähän toinen juttu, miten käytännössä se tapahtuisi. No, ehkei se ole ihan akuutein asia ikinä..

Kaupanpäällisiin kuului kaksi tällaista nojatuolia.

Unelmieni kirjahylly kaupankylkiäisinä myös! Takana avautuu makuuhuone ja vaatehuone.

Ihan jees pikkulipasto!

Mulla on itsellä pyöreä pöytä ja pinnatuoleja. Myyjät jättivät asuntoon myös pöydän joka ilokseni paljastui jatkettavaksi. Nyt on sitten ompeluhuoneessa pöytä! Kyllä sellaista vaan olen odottanutkin kun 2 vuotta olen kankaita leikkaillut lattialla kontallaan.. :D

Jakkaratkin vielä keittiössä. Keittiössä on työtaso ikkunan edessä ja sen alle mahtuu nämä kaksi. :)

Ja kattokaas vielä, mitä retrokaakelit. :) Ooh!

Sellanen se koti sitten on. Lisää kuvia myöhemmin. :)

Hyvin meni!

Tein eilen asuntokaupat. Tai siis mitään oikeita kauppoja vielä ole tehty, mutta mun tarjous hyväksyttiin. Muutan tässä seuraavan 1,5kk aikana rivikolmioon. Odottakoon rintamamiestalo vielä hetken sitä, että olen "tosiaikuinen". Oma asunto on kuitenkin aika jees! Ja niin edullisesti kyllä lähti, että tästä en ainakaan tappiolle jää jos joskus eteenpäin myyn.
Nyt kuluu päiviä siinä kun siivoilee kaappeja yksi kerrallaan ja ihan kunnon otteella karsii sellaista, mitä ei haluaa tulevaan asuntoon viedä. Onhan siellä enemmän tilaa, kyllä, mutta tilaa pitää jättää myös tulevien haaveiden toteuttamiselle.
Purkutavarakirppiksestä tulee ehkäpä mun uusi ystäväni somessa. :) Vaikea kuvitella vielä, miltä tästä asunnosta lähteminen tuntuu. On tässä paljon hyvää ollut, mutta myös sellaista jonka perään vielä olen haikaillut. Oma sauna, oma piha ja semmosta. Nyt ne on ihan kulman takana jo.
Onnekas olo. :)

Tukholmanreissu

Poikettiin siskon kanssa Tukholmassa tuossa loppuviikolla. Oltiin matkanjärjestäjän kautta, jolta oli siis laivaliput sekä hotellimajoitus. Muuten seikkailtiin sitten omatoimisesti. Laiva oli ihan täynnä ja meidän hytti oli mitä ilmeisimmin vaihdettu 4 sängyn A-hytistä allergiaversioon, jossa oli puulattia, tosi avaraa ja sellaisella pikkukäytävällä, jossa ei ollut kuin pari-kolme hyttiä. Rauhallista siis oli. Ei käyty laivan yöelämässä vaan ladattiin akkuja aamun 5:30 -herätykseen sillä laiva saapui Tukholmaan klo 6. Eräästä blogista löytyi onneksi kuvalliset ohjeet siitä, miten satamasta kuljetaan metroasemalle. Toiseen suuntaan reitti on kyllä hyvinkin merkitty, mutta opasteet satamasta metrolle ovat olemattomat. No, onneksi jokunen muu oli samaa reittiä kulkemassa. Hotelli oli Clarion Amaranten, ihan kävelymatkan päässä ydinkeskustasta. Jätettiin aamuvarhaisella matkalaukut säilytykseen ja aloitettiin seikkailu kaupungilla. Hotelliin sisäänkirjausaika kun oli vasta klo 15.

Hotelli saa pisteet herkullisesta ja monipuolisesta aamupalasta. Huonekin oli ihan kelvollinen, joskin näkymä ikkunasta ei ollut kovin kummoinen (sisäpiha kivilaattakasoineen, jotakin remonttisälää.. ja hotellin muita ikkunoita sisäpihan toisilla reunoilla=) ja kattolamppua ei huoneessa ollut. Tavarasäilytys oli hyvä juttu eikä maksanut extraa. Palvelu muuten taas vähän vaihtelevaista. Sain aika hurjan ruokamyrkytyksen perjantai-iltapäivänä pizzeriassa ja vastaanotosta saadut neuvot lääkäristä, reitistä ja hätänumerosta olivat vähän sitä ja tätä. Kun esimerkiksi kysyttiin, mikä Ruotsissa on sellainen numero josta voi hälyttää apua jos akuutisti tarvitsee, kaksi töissä ollutta henkilöä alkoivat sitä keskenään pohtia ja papereista etsiä. Lopuksi lapulle kirjoitettiin numero paikalliseen terveysNEUVONTAAN, ei suinkaan hätänumeroa. Lapulle piirrettiin reitti 5min kävelymatkan päähän lääkärille, joka mitä ilmeisimmin oli respatädin hyvä ystävä. Kuinka ollakaan, lääkäri ei ollut paikalla kun olimme oikeaan paikkaan päässeet, mutta se on sitten toinen tarina. Loppu hyvin, kaikki hyvin. Myrkytys tuli liian pitkään lämpimässä olleesta tonnikalasta, jota oli pizzassa. Oli sellainen setti, etten välitä heti kokea uudestaan mutta onneksi iltaan mennessä olo oli tasaantunut ja seuraava päivä sujui hyvin.

Kartalle oltiin merkitty paikkoja kirppareista. Niitä oli ihan mukava määrä parina päivänä kierrettäviksi. Myrorna ja Stadsmission -ketjun kippareita on aika monia Tukholmassa. Siistejä, hyvin järjesteltyjä paikkoja. Paljon vaatteita, astioita, kirjoja, liinavaatteita, leluja. Mukavia paikkoja ja suht kohtuullisin hinnoin. Arabian kannu ja muutama Riihimäen lasipullo olivat noin 20e/kpl yhdessä paikassa.

Yksi hyvä kangaskauppakin löytyi. Ohlssonstyger. Houkuttelevia puuvillakuoseja oli paljon. Mukaan lähti vihreätä sydänkangasta, samaa mustana sekä sitten sellaista hauskaa mittanauhapuuvillaa. :) Vähän jäi noi viikset ja huulet kaivelemaan mutta ehkä ensi kerralla sitten.. :) Metrihinta näissä oli noin kympin tienoilla.

Södermalmissa seikkailtiin lauantaina. Taas oli kartalle laitettu viisi kirpparia ja sitten poikettiin muuten kiinnostavilta vaikuttaviin puoteihin. Yksi Hemtexiä muistuttava sisustusliike kurkattiin ja sieltä löytyi alessa kiva pala mustavalkoista vahakangasta. Kyllä tämä jonkun askartelupöydän päälle päättyy sitten siellä tulevassa kodissa.

Monella kirpparilla oli omia kierrätyskasseja myytävänä parilla eurolla. Aikast kiva idea! Miksei tällaista ole Suomessakin?

Hotellin ovella oli mukava matto. Kiva reissu oli, joskin univelkaa jäi aika määrä ja se ruokashow tietty oli ikävä käänne. Kun joka ilta tuli valvottua lähemmäs puolta yötä, ei 5:30, 8:00 ja 6:30 herätykset ihan riittäneet kunnon yöunien saavuttamiseen.. Mulle sellainen 8-9h kun on hyvä määrä unta. :D

Muita positiivisia huomioita Tukholmasta:
- kioskeissa pikkusyötävät ja juotavat on huomattavasti halvempia kuin Suomessa
- torilla myytiin mansikoita noin eurolla puoli litraa
- mäkkärissä työntekijät päivystivät roskisten vieressä ja huolehtivat lajittelun kun heille ojensi tarjottimen
- metroverkosto on pop! Mihin vain pääsee ja helposti!
- englanninkielellä pärjää onneksi mainiosti, ruotsi kun on aika ruosteessa kun ei sitä ole tarvinnut missään käyttää
- omaan silmään katukuvassa oli huomattavasti vähemmän juopposakkia kuin vaikkapa Helsingissä


Aivan hyvä kaupunki!

Varaston tyhjennystä

Tai ehkä uusimista paremminkin. Haaremihousut on nyt uusin innostuksen kohteeni. Ai että niiden tekeminen on mukavaa. Mukava tarkoittaa tässä tapauksessa nopeaa. Noin puolessa tunnissa syntyy housut ja kangaspinot pienenee. Onpahan sitten vähän lisätilaa, minne asetella uusia aarteita. Kohta viikko kun olen päässyt viimeksi suosikkikirpparille ja jo alkaa kova hinku olla sinne. Jännä juttu, miten sitä kirppareistakin tulee niin koukuttava harrastus että tuo viikkokin erossa tuntuu jo aivan liian pitkältä ajalta. No, maanantaina aamuna olen valmis löytöihin. :)

Näitä myymällä Facebookin kautta olen koittanut vauhdilla saada kokoon asuntorahoja. Kävin katsomassa yhtä aika mieluistaa rivitaloasuntoa, jossa olisi tilaa myös ompeluhuoneelle. :) Siisti, mahdollisuuksia täynnä oleva pikkupiha, 80-90-lukuinen keittiö, hiljattain uusittu kylpyhuone ja sauna. Aikast unelmakämppä olisi se. Neuvottelut on hyvässä vauhdissa pankin kanssa. Paljon mielenkiintoisempaa olisi kyllä valita sisustuselementtejä kuin puhua rahasta. Korot ja muu tuntuu pakkopullalta tässä asian etenemisessä. :D No, lähipäivinä tai -viikkoina selviää, voinko tarjota asunnosta jotakin ja hyväksyykö myyvä taho sitä lainkaan. Jos hyvin käy, kirppisaarteiden sijaan blogi saattaa saada hieman kotinostetta. :)

On ilmoja pidellyt!

Saatiin kaverin kanssa idea, että Somerniemen juhannustorihan se on sitten koettava myyjän ominaisuudessa. Perinteisen lauantaitorin sijaan tämä olikin iltapäivätori torstaina klo 14-19. Pakattiin tavarat vähän ennen kuutta ja siihen mennessä sade ei ollut tauonnut kertaakaan. Ihmiset kiirehtivät sateenvarjoineen ostamaan etukäteen suunnittelemansa vihannekset ja marssivat takaisin autoihinsa. Kovin rahakas reissu tämä siis ei meille ollut, mutta saatiinpa sentään kotiintuomisiksi kunnon metrilakua! Ja paluumatkalla nähtiin pellolla kattohaikara! :) Se on aika vekkulinnäköinen otus!

Juhannuksen vietän kotikotona koiravahtina. Ei kovin riehakasta, mutta ihan mukavaa ja rentoa. Sisko oli seurana eilen illalla, juteltiin puolilleöin ja naureskeltiin jotakin uutta reality-ohjelmaa, olikohan nimeltään Älyttömät äidit. Kaipaan jo kovasti ompeluhommiin omaan kotiin. Kirppikseltä löytyi pari ihanaa kangasta taas ja ne pitäisi äkkiä päästä muuttamaan mekoiksi tai muuksi.

Ja hei muutakin huisia on tapahtunut -oon ollut ekaa kertaa ikinä asuntoesittelyssä. Ja siis ihan omistusasunnon! Ei se ihan niin uskomaton lukaali ollut kuin esittelykuvista olisi voinut päätellä. Ei tullut kauppoja vielä. Mutta taas yhtä kokemusta rikkaampi ja oikeastaan tuo asuntojen kiertely voi muodostua aika kivaksi harrastukseksi! Jännittäviä aikoja siis luvassa. Täytyykin mennä tästä Etuoveen tsekkailemaan tarjontaa, mitä on parin päivän aikana tullut.. :)

Hyvää juhannusta, säästä riippumatta!

Nappimarkkinat

Kesähän on sitä aikaa kun tehdään kaikkea, mistä on haaveiltu. Ja on aikaa esimerkiksi sellaseen perusteelliseen siivoiluun. Mä nautin kun saa ajan kanssa järjestellä kaikkea. Innostuin tuosta askartelunurkan raivauksesta ja aloin Dymolla merkitä peltipurkkeja että mitäs niissä sitten onkaan. Yhdessä purkissa on nappeja ja niitä on ennen säilytetty suolakurkkupurkissa. Siitäpä niihin olikin tarttunut oikein vahva etikanhaju, joka ei meinannut lähteä sitten millään.
No, yhtenä kesäisenä päivänä mä sitten löydän itseni pesemässä nappeja vadissa. Ei ole hulluudella rajaa. Tai siis sanokaa, että tekin ootte joskus pessy nappeja?
Ja mikä riemu siitä syntyykään kun kaataa viemäriin likavettä. Aika paljon napeistakin vaan lähti likaa. Juu-u. Että ei ollut turhaa hommaa. Nyt ne on tuossa kuivumassa ja laitan toivoni siihen, että jatkossa on vähän vähemmän etikkaiset tunnelmat.
Kyllä kotityöt vaan maistuu! :)