Ompelukokeilu ja geokätköjä

Sain eilen illalla idean, että nytpä olisi hyvä hetki opetella vetoketjun ompelua. Yhdellä kurssilla sitä ikäänku opeteltiin, mutta ei oikein menny siinä yhdellä kerralla jakeluun. Äiti suostui opastajaksi ja sain aikaiseksi ihan normipussin. Sitten sain päähäni kokeilla sellasta karkkipaperipussukkaa, joita on nyt tuntunu tulevan vastaan niin kaupoissa kuin nettisivuillakin. Jostain blogista löysin sanallisen ohjeen, printtasin sen ja aloin hommiin. Äiti läksi soittamaan kaverilleen, joten piti selviytyä ominpäin. Ensinnäkin yllätti tarvittavien karkkipaperien vähyys. Käytin 10, joskin olisin ehkä tarvinnu 12. Mittasin hölmösti karkkipaperien mitan vain vetskarin päästä päähän enkä yhtään ylimääräistä. Siinä kohdin ei menny ihanku Strömsössä. Silitin paperit kankaan läpi, teippailin takaa maalarinteippipaloilla kiinni ja sitten ompelin kankaaseen. Kangas meni tottakai väärinpäin ja näkyy nyt iloisesti pussinreunasta. Ei siis tullu kovin kaunista vuoria tähän kappaleeseen.. Ompelin muutamista muistakin paperien saumakohdista ja sitten laitoin koko homman kontaktimuovin päälle (ompelu olisi pitänyt suorittaa vasta muovin jälkeen, ymmärsin myöhemmin). Muovireuna taitettiin yläreunojen päältä ja sitten ommeltiin vetoketju. Sekin oli jotenkin erityisen hankalaa -tiedä, johtuiko kontaktimuovista, pussukan kapeudesta vai tekijän hieman vajavaisista taidoista.. :D Ehkä kaikilla näillä oli osuutensa asiaan. Lopuksi sivusaumat ja kääntö oikeinpäin. Harmillisesti en saanu tekovaiheista kuvia kun oli kamera väärässä paikassa. Lopputulos oli kuitenkin sitte tämmöinen:

Vetoketjun toista reunaa en enää vastoinkäymisten keskellä viitsiny harsia eikä se tietty ihan suorassa pysyny ommeltaessa. Lopputulos näyttää siis toiselta puolelta vähän vinolta juurikin siitä syystä. No, seuraavasta tulee sitten jo parempi. Karkkipapereita on kerättynä kokoon kohta seuraavan pussin verran.

Tänään uudet kokemukset jatkui geokätköilyn merkeissä. Sisko soitteli eilen että lähdenkö etsimään kätköjä ja mehän sitten mentiin. Ajatus oli etsiä neljä, lopulta mentiin kolmelle ja löydettiin kaksi.

Koordinaatteja gepsiin...

Ekan viereen oikeestaan parkkeerattiin, seuraavaks odotettiin mahdollista sähköslaagia, mutta tadaa:

 

Toinenkin löytyi ja sieltä paljastui vielä hieno geokolikko:

 

 

 Se jatkaa matkaansa sitten kohti uusia kätköjä. Aika huisia hommaa tuo kyllä oli! Kävin heti kurkkaamassa netistä, onko tässä lähistöllä paljonkin kätköjä ja onhan niitä! Osa on kai löydettävissä ilman gps:ääkin. Pitäis houkutella joku kaveriksi seikkailuille. Työpaikan lähistöllä näkyy olevan myös muutama. :) Tuonne missä tänään käytiin, ajateltiin mennä keväällä uudestaan kiertämään koko reitti ja etsimään kaikki 10. Yhtä niistä tänpäiväsistä ei harmillisesti löydetty vaikka varmaan puoli tuntia etsittiin. Douh. Myönnän, että kyllä mä tästä vähäsen innostuin muutamassa tunnissa.. :)

 

Loma on tänään tasan puolivälissä. Saavuin Tampereenkotiin ja ihmeellistä kyllä, sain järjesteltyä tavarat paikoilleen jo samana päivänä! Meinasin käydä myös kaupassa, mutta sen kerran kun tulee sisälle ja istuu alas niin vaikea siitä on enää lähteä liikkeelle.. Huomenna siis. Sama homma auton kanssa. Pysäköintikielto on kadunvarressa arkisin 9-12 ja vaikka mulla on lomaa, se ei paljon auta. Mut eipä huvittanu enää lähteä etsimään parkkipaikkaa iltapimeellä vaan suosiolla teen sen huomenna ennen aamuyhdeksää. Voi olla paremmat mahdollisuudet löytääkin paikka jos ja kun töihinmenijöitä näillä nurkilla on.

 

 

Laitoin takkaan pari kynttilää, asettelin olkkariin joululahjaksi saadun räsymaton ja tekaisin Talven Taikaa -teetä. Oikein hyvää oli se. :) Puolukkaa ja lootuksenkukkaa mausteina.

 

Semmoista Siniseen Siipeen tänään. :)