Konsertti kesti yhteensä kolmisen tuntia. Ajattelin että ollaan varmaan kotona puoli 12 paikkeilla. No, kotiovea availin klo 2:40.. Encorekin oli varmaan tunnin, sillä jokanen laulo vielä yhden biisin jonka epäilemättä bändi oli valinnu niille. Liekö ohjelman syytä (kun ihmiset on päässy kurkisteleen noiden elämää lähemmin) kun sama rentous ja välittömyys oli showssakin. Muutama laulu lähti pariinkin kertaan kun esittäjä ei muistanu alottaa oikeessa kohdassa. Encoreissa pari epäili ääneen, mahtaako muistaa miten sanat meni ja montako kertsiä lauletaan missäkin kohdassa.
Oli kyllä ajamisenarvoinen reissu. Täältä voit kurkistella pari kuvaa tunnelmista. Mun lempparit oli ohjelman aikana ja konsertissakin:
Erin - Mitä tänne jää
Jari Sillanpää - Kaunis, rietas, onnellinen
Jonne Aaron - Syytön
Erin - Vapaa
Kyytiläisiä kotinurkille ajellessa löytyi taas kivoja, uusia seutuja mistä voi haaveilla sitä rintamamiestaloa. Wau!
Tänään uusi päivä valkeni 10:30. Oli meininki siivota kun huomenna tulee kaveri uudenvuodenkylään. No, tottahan siinä sit kaikki muu alko kiinnostaa paljon enemmän. Siivous ja sisustus on sanoina yllättävän samankaltaiset ja löysinkin itteni kiinnittelemästä sisustustarroja huonekaluihin.
Kivampiakin paikkoja tarroille olis varmasti ollu, mutten uskaltanu läiskiä niitä mihinkään mikä ei ole mun omaisuutta. Siitä huolimatta, että paketissa luvattiin että ne on helppo irrottaa ja siirtää. En rohjennu riskeerata takuuvuokraa. :) Vaaleenruskeessa taustassa näyttää komeelta! :) Sain mä onneksi tän intoilun ohessa tehtyä vähän niitä kotitöitäkin.
Eilen iltapäivällä perustin nyt viimein Sinisen Siiven Puodin. Sehän ikäänkuin oli 2012 -lupausten listalla. Jäi vielä muutama päivä "luppoaikaa"! Siellä on myytävänä pääosin kierrätysmateriaaleista tehtyjä askarteluja ja käsitöitä. Yhdessä kuvakansiossa on myös materiaalipuoti, mistä voi tehdä löytöjä ilmaiseksi tai muutamaa killinkiä vastaan.
Tänään tein sinne yhden myyntiartikkelin lisää. Treenasin vetskaripussin tekoa vuorella ja hurraa, se onnistui!!
Tykkään kankaasta tosi paljon! Löysin sen aikanaan kirpparilta verhokappana. Mikään kovin iso pala se ei ole, mutta kyllä siitä useamman tuommoisen pussin tekaisee. Jes, kyllä vaan kuulkaa ompeluissa onnistuminen tekee hyvää! Karkkipapereita silittelin kanssa pussukoita varten ja ilmaisin tarpeeni myös muutamalle facepalstalle josta toivottavasti niitä alkaisi löytyä. Tarvii töissä myös mainita elleivät ole kaikkea ehtineet jo syödä ennen arjen alkamista.. :) Vielä yks tollanen lyhyt vetskari odottais laatikossa. Jos olis oikein reipas, siitähän tekis vielä toisen pussin tänään...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti