5 hyvää asiaa tänään

1. Meillä on töissä tapana kuukausittain kokoontua yhteiselle lauluhetkelle, jonka vetovastuussa on jokainen ryhmä vuorotellen. Meidän vuoro on huhtikuussa ja muutamia minuutteja sitten syntyi idea, että senhän vois pitää ikäänku lastenkonsertti-tyyppisenä! Pukeutua niihin rooliasuihin, vetäistä joku menevä yhteislaulu alkuun sekä loppuun jne. :) Markkinoin idean tuossa äskettäin työkamulleni ja vastaanotto oli "Joo, pidetään!" Elikkä tästä sitten alkaa intoilu kevään ajaksi!

2. Ilmestyi 3 vetskaripussipikatilausta. Oli kiva tehdä niitäkin pitkästä aikaa. :) Vetskarin ompelu onnistui tässä viimeisimmässä erityisen hyvin, jes!

3. Hankin kirjastokortin. Nostalgian vuoksi lainasin Pupu Tupunan leikkimökin ja luin sen läpi laulutreenejä odotellessa. Se oli uudistettu versio vuodelta 2010. Mä en kyllä muista että ihan samat replat olis ollu sillon reilu parikyt vuotta aikaa kun toi on itelle ollu hitti. Osa kyllä oli ihan just niinkuin pitikin, mut paljon enemmän oli tullu semmosia "opetuksellisia" asioita lisää.

4. Tänään tuli postissa uus Ihana-lehti eli askarteluintoilua! En oo vielä ehtiny kurkistaa kun olin kotona vasta myöhään ja sitten tekaisin noita pusseja pari kappaletta. Ja seuraavaks on nukkumatin vuoro.

5. Töissä pyydettiin juusto-kasvispiirakan reseptiä ja yksi oli jo ehtiny tehdä sitä kotonaan! :D Mainostin toki samalla tulevaa ravintolapäivää..!

Semmosia kuulumisia! Kauniita unia! :)

9kg vaatteita roskiin

Suomalaisten halpatuontivaatteet kertyvät kaatopaikoille, oli nettiuutisen otsikko jota ei voinut jättää sivuuttamatta.

"Kuluttajat heittävät pois vuosittain 70–80 miljoonaa kiloa tekstiilejä. Suomalaista kohden se tekee noin neljätoista kiloa.

Määrästä yli yhdeksän kiloa heitetään roskiin ja alle viisi lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen. Suurin osa tekstiileistä päätyy siis kaatopaikalle ja pieni osa polttoon."

Uutisen kokonaisuudessaan voit lukea täältä. Siis oikeasti -9 kiloa roskikseen?! Ja vielä joka vuosi?! Eikä kyse edes ole minkään suurperheen vaatehävikistä vaan yksittäisen ihmisen, kuten minun.

Kerronpa oman tarinani suhteesta vaatteisiin. Lapsuudenkodissa asuessa vaatteet ostettiin aina kaupasta, pieneksi jääneet periytyi suurin osa pikkusiskoille. Sen jälkeen en tiedä, mitä niille tapahtui. Kun muutin omilleni, aloin ymmärtää etteivät vaatteet ole ihan ilmaisia ja esimerkiksi takin hankinta lohkaisee aika ison osan opintotuesta. Kirpparit alkoi kiinnostaa ja omaan vaatekaappiin kulkeutua löytöjä sieltä. Oman myyntipöydän vuokraaminen oli säännöllistä sekin. Helsingissä mun kodin lähellä oli Uffin laatikko, jonne päätyi kassi jos toinenkin. Samoin pelastusarmeijan kirppikselle lahjoitin muuton kynnyksellä pari kassia vaatetta.

Tällä hetkellä mun vaatteet on pääosin kirppareilta. Turkoosi sammaritakki on yksi lemppareista -maksoi aikanaan vitosen. Kukalliset tennarit 4e, siniset korkkarit 2e. T-paitoja, huppareita, neulepuseroita, farkkuja, kaulahuiveja, hameita, mekkoja. Niistä lemppareista vois tehdä oman postauksensa! :) Käytännössä vois sanoa että kaupasta hankin vain aluskamppeet, legginsit ja perustrikoopaidat, muu löytyy kirppareilta.

Joululomalla kotikotona oleskelin verkkareissa, jotka on ajalta jolloin asuin vielä kotona. Mahtoiko jossakin yläasteaikaisessa valokuvassa mulla olla ne päällä.. Eli mitäs tuosta nyt olis, 14 vuotta? Oli lähes kauhistuttavaa huomata, että niistä alkaa jo paikoin päivä paistaa läpi. Kun vaate on mieluinen, ei sen kanssa ajan kulua huomaa.

 

Hippitopin ikä on noin 8v. Jos oma ikä ei kohta enää salli tuollaiseen pukeutumista niin ainakin yöpaitana on vallan hyvä!

Hameen ikä 9 vuotta. Ostin aikanaan Italianreissulta ja oli monta vuotta etten osannut pukeutua hameisiin. Nyt kun olen löytänyt sisäisen hameintoilijani, ei tuosta luovuta hetkessä!

Äitin tekemät villasukat, noin ajalta jolloin muutin pois kotoa. Elikkä 2003 -tienoilla. Olen JOPA opetellut parsimaan villasukan kun tykkään noista niin kovasti. Laskin äkkiä että laatikossa mulla on 18 paria villiksiä, joten ei niistä varsinaista pulaa ole, mutta enpä ole valmis noista luopumaankaan. ;)

Ymmärrän ihmisiä, jotka ei koe omakseen kirpparihankintoja vaatteiden suhteen. Ajatus toisten käyttämistä kuteista tuntuu vieraalta. Moni myös aattelee ettei viitsi viedä myyntiinkään kun ei vanhoista rytkyistä kukaan juuri mitään maksakaan. Onko lopulta tavoite rikastua vai laittaa kiertoon itselle tarpeeton? Helsingissä Valtterin kirpputorilla (ihana!!) nuoret kauppaa h&m-kuteita 50snt/kappale. Pöydässä iso pino, ihmisiä jonottaa että pääsee tonkimaan. Kauppa käy ja ostaja ja myyjä hymyilevät kumpikin. Viimeisen tunnin aikana loput myydään hinnalla millä hyvänsä ja annetaan kaupanpäällisiä. Kirpparin sulkeutumisen jälkeen pihassa on ihmisiä polkupyörineen ja kasseineen. Muutama myyjä jättää pihaan laatikollisen myymättä jäänyttä vaatetta, jotka häviävät hetkessä -ilmaiseksi. Yksi pitää itse, toinen vie tuttavalleen, kolmas leikkaa matonkuteeksi tai pesurätiksi. Kukin tavallaan, kierrätysaatetta kunnioittaen. :)

Kun seuraavan kerran olet heittämässä jotakin pois, lupaathan miettiä, voisiko joku vielä käyttää sitä tavalla tai toisella?
Ja pee äs: Facebookissa on yksi hyvä ryhmä meille intoilijoille -
materiaalitori kierrättäjille :) Olen puhunut.

Kuukauden Kokkaus

Paljastus. Yksi uuden vuoden lupauksistani oli, että joka kuukausi kokkaan jotakin semmosta mitä en ole ennen tehnyt. Tammikuu alkaa olla loppusuoralla, joten on aika toimia. Tämä tekele on kokeilu myös ravintolapäivää ajatellen. :)

Juusto-kasvispiirakka.

Pohja:
2 dl vettä
25 g hiivaa
1/2 tl suolaa
50 g Valio Meijerivoita sulatettuna
5 dl vehnäjauhoja

Täyte:
1 iso sipuli
2 porkkanaa
pala selleriä
3 eriväristä paprikaa
2 rkl Valio meijerivoita
1 pkt Koskenlaskija Viherpippuri -sulatejuustoa
2 munaa
1 tl suolaa
2 valkosipulinkynttä
1 dl hienonnettua persiljaa

Liuota hiiva kädenlämpöiseen veteen. Lisää muut ainekset ja vaivaa kimmoisaksi. Kohota. Kauli taikina uunipannun kokoiseksi ja nosta leivinpaperin päälle uunipannuun. Kohota. Suikaloi kasvikset ja hauduta voissa puolipehmeiksi. Ota pannu levyltä. Lisää kuutioitu juusto ja muut aineet. Levitä pohjalle. Paista 250°C:ssa 15-20 min.

 

Siitä se ajatus sitten lähti. Kävelin Saleen, hankin myöhäis-aamiaiseksi sitruunarahkan ja piirakka-aineet. Ei ollut viherpippuri Koskenlaskijaa, joten oli tavalliseen tyytyminen. Eka kerta elämässä kun semmoista ostan -Koskenlaskijaa nimittäin. Jep, en oo mikään kokkausintoilija.. Meininki oli ostaa samalla myös feta-tomaatti-piirakan aineita, mut ihmiset oli ostanu ranskankermat viimistä myöden. 

Selleri on vaikka miten hyvää! Ohjeen sai ilmeisesti sen määrän suhteen tulkita aika vapaasti. Pala oli mun logiikalla puolet tuosta ja loppu jäi odottamaan jotakin toista ideaa. :)

Suikaloitua kasvista jos toistakin. :)

Persiljasta meni noin puolet. Basilika odottaa sitä toista piirasta. Sain joskus kaverilta lahjaksi 3 tuollasta yrttiruukkua. Tykkään. :) Mahtuu hyvin noi kaupan muoviruukut niihin.

Siinä kohdin kun kasvisten joukkoon oli laitettu sulatejuusto ja pari kananmunaa, olisin ollu valmis popsimaan sen täytteen siltä istumalta! Mietin myös, että eiköhän tuollaisen sekoituksen vois laittaa makaronilaatikon täytteeksikin? Kun sulatejuusto ei ollu sitä pippurista, lisäsin kasvisten joukkoon mustapippuria ja kasvisliemijauhetta.

Nam! Hyvää tuli. Lounaaksi meni 3 palasta. Vähän ehti kyllä pinta tummua joistain paloista kun oli mukamas tossa Facebookissa jotakin kiireellistä.. Täyte oli täydellistä. Pohjasta tuli vähän kuivantuntunen. Tai siis eipä tuossa mitään kovin kosteeta ainesosaakaan ole.. Tiedä, olisko pitänyt vielä ohuemmaksi kauliakin. Seuraavassa piirakassa oli muistaakseni vähän erilainen pohja, oliskohan siinä ollut just sitä ranskankermaa. Tarvii katella, millanen siitä tulis jos tekis saman pohjan sitten tähänkin.

Tarvii vielä tehdä vähän laskelmia, paljonko tällanen piiras kustantaa itselle.
- puolikas persiljanippu 0,65e
- paprikamix 2,09e
- puolikas selleri 0,75e
- koskenlaskija 3,10e
- vehnäjauho, voi, porkkanat, hiiva, sipuli, munat yht. n. 1e.

7,59e olis näillä laskelmilla tämä setti. Kalleinta tossa on sulatejuusto ja paprikat. Tuskin tuon tarvii nimenomaan Koskenlaskijaa olla -eiköhän mikä tahansa sulatejuusto aja saman asian ja edullisemmin. Paprikat voi myös saada edullisemmin yksittäin eikä tollasessa 3-setissä. Vaikka siis kyllä tästä pitäis ihan hyvin voitolle jäädä kun kahdesta piirakkapalasesta sais arviolta koko pellillisen hinnan. Maistelen iltaruuaksi muutaman palan testatakseni miltä maistuu jääkaappikylmänä. Loput pilkon ehkäpä pikkumaistiaisiksi työpaikalle kahvipöytään.

Hurraa siis onnistuneelle kuukauden kokkaukselle! :)

Hyviksiä purkitettuna

Kun koittaa helmikuu, vaihdan värin toiseen. Kenellä askarteluintoilijalla ei olisi 12 eri väristä paperia? ;) Tänään aamulla taas kirjoitin 3 lappua lisää ja hymyilin niille pienille paperinpaloille. Mietin myös sitä fiilistä kun uutena vuotena näitä lueskelee ja pohtii mennyttä vuotta. Jo nyt tuntuu, että niin kovin moni asia on just oikein.

Eilen päättyi meidän lippukunnan talviretken ilmoittautumisaika. Talviretkiä ei olla edes joka vuosi järjestetty, mutta nyt meillä on uus, komee teltta & kamina niin kelpaa mennä! Osallistujienkin kanssa on joskus ollu vähän niin ja näin, mutta... Viikon kuluttua pe-iltana retkelle saapuu 10-vuotiaat ja siitä ylöspäin, yhteensä 15 tyyppiä. Nukutaan eka yö laavussa. Lauantaina mukaan liittyy 7-9-vuotiaat sudenpennut ja retkivahvuus kasvaa 21:een. Pennut nukkuu isossa teltassa ja isommat saa kokeilla yöpymistä lumimajoitteessa. Itse kuulun tähän isojen joukkoon myös enkä oo ikinä lumessa nukkunu. Jännityksellä odotan siis, mitä tuleman pitää! Sunnuntaina meillä on 3 tunnin mittainen perhepartio, joka on avoin kelle tahansa. Piilotetaan ja etsitään aarteita -mukana väkeä yli 30 ja paikallislehteen tulossa vielä ilmoitus tiistaina, joten osallistujamäärä voi kasvaa vieläkin! Tosi kiva juttu! :) Mukavaa päästä retkelle pitkästä aikaa!

Tänään meillä oli kevään suunnittelupäivä töissä. Kivoja juttuja tiedossa! Mm. pihatapahtuma, jossa kirppistä, buffetti, ehkä musaesityksiä ja semmosta. Ilmoittauduin intoa hihkuen työryhmään, koska tuntuu että olen kiinnostunu 110% kaikesta tapahtumaan liittyvästä! Millä sitä ikinä osaa edes valita, mitä lopulta siinä tapahtumassa itse tekee kun tahtois olla tekemässä kaikkea? :D Omasta kevätretkestä vaahtokarkinpaahtamisella juteltiin myös, hih!

Työpäivän jälkeen menin kirpparille siivoushommiin. Lisätyt tavarat oli ollu nyt pari päivää ja silmämääräisesti huomasin, että ainakin 15e edestä oli hävinnyt kamaa. Mm. kukkaruukut, kuulokkeet ja tilkkupussi. Vaatekasatkin näytti madaltuneen -hyvä. :)

Sitten oli tullut viestiä yhdeltä Sinisen Siiven Puodissa asioineelta, että pääsisinkö tänään tuomaan keskustaan Fimo-massat ja vähän muuta. Myin 10e:lla semmosta mitä en itte tartte lainkaan. Hyvät kaupat. Ja uskomatonta itsekuria sitä ajatellen, että kävelin keskustaan, tein kaupat ja tulin kotiin. Nyt myöhemmin toki muistin että olis pitäny käydä kattomassa adapteria, mut unohtui. No, ehtiipä tuon vielä. Maanantaina olen myös vannonut meneväni passikuvaan. Tossa lähellä on yksi paikka missä lukee ikkunassa että passikuvat 20e odottaessa. En viitsi sen kummemmin tehdä hintavertailua tai etsiä paikkoja. Kun tuo on lähellä ja mainitaan passikuvat niin se on sitten se. Tiistaina sitten poliisiasemalle asiaa edistämään.

Heitin kakluuniin puita ja mietin että vois pitää ompeluillan. Huomisen päivän voi sitten omistaa tuolle partioretken varustelistaamiselle ja omien osuuksien hiomiselle.. Oikein hyvä suunnitelma. :)

Oranssia!

Mukavien asioiden päivä oli tämäKIN. Viikon ainoa aamuvuoro- herätys 2h aikaisemmin kuin muina aamuina. Kuitenkin virtaa ja intoa oli vaikka kuinka. Aamupalaksi oli töissä helmivelliä. Perjantain erikoinen -aivan huippua! Tietää aina paastota kun pääsee herkuttelemaan. :) Ulkoilulla pyydettiin ottamaan kiinni. Nopeita oli kiinniotettavat mut hassuttelupalkaks saatu nauru sai hyvälle tuulelle. :)

Laulettiin talvilauluja ja opin muutaman uuden, kivan. :)

Työpäivän jälkeen menin katsastamaan auton. Käyttäydyin kuten nainen ainakin. Oli vain vanha rekisteröintitodistus mukana ja siinä ei tietty ollu vielä mun nimeä autonomistajana. Olin valmistautunu esittään henkkareita ja ties mitä mut nepä nappaskin vaan viivakoodin siitä vanhasta paperista ja sano että huudellaan kun on valmista. Tottahan sit hämmästyin vaikka ja kuinka kun sukunimellä tuli kaveri kutsumaan. :O Ihan kuin olisivat salaisessa palveluksessa olleet töissä kun sukunimen noin vaan tiesivät! :D No, läpi meni katsastus ja tästä uroteosta katsoin aiheelliseks palkita itseni Kontilla, hih!

Tuunausosastolta kankaita, vähän päälle 1e.

Aivan ihana mausteteline! 1e tämäkin! Mietin kyllä tuohon jotain askartelupurkkeja, koska keittiöön ei ikävä kyllä nyt mahdu tuommosta. No, sinne rintamamiestaloon sitten! :)

Ruskea, Finlaysonin pöytäliina. 2,5e. Hämmentävän halpa ollakseen merkkiliina. Vaik mä kyllä viis veisaan merkeistä.

Kontin jälkeen menin kierrätyskeskukseen. Kangashuoneesta ei löytyny tällä kertaa kun jotain pliisuja juttuja. Mut sitten kuulkaa, tämmönen oranssi kukkatäkki. Kääntelin ja katselin enkä löytäny hintalappua. Väriäkin vähän mietin, koska mä en oo ehkä ihan tuon värinen ihminen. Pohdin kanssa että kehtaanko kysyä hintaa, koska myyjätäti istuskeli siinä lähellä ja olis tietty loukkaantunu jos mä olisin pitäny hintaa liian kalliina. Kiertelin huonekaluja kattelemassa ja palasin ton täkin luo. Rohkaisin mieleni ja kysyin paljoko toi maksaisi. Viiskyt SENTTIÄ!! Siinä hetkessä mä päätin että oranssi on ihan riittävästi mun väri ja sitten kun mä asun siellä rintamamiestalossa niin onhan siellä oltava kaikenvärisiä kukkatäkkejä! :) Ai hitsit miten hyvä mieli tuli tästä!

Sitten poikkesin vielä Jonnan kirppiksellä ja siellä kyllä oli ihmisiä vaikka ja kuinka. Taidan soitella sinne lähipäivinä ja tiedustella mikä olis pöytätilanne. Jos vielä viikoksi veis sinne sen mitä jää toisaalta.

Innostuin vielä kurkkaamaan, mitä oranssi meinaa noin niinku väriterapiassa. Onhan tää käänteentekevä juttu että ekaa kertaa ikinä hankin oranssin asian kotiini!

"Oranssi on yhtä hymyä ja iloa. Eloisana ja seurallisena se aivan houkuttelee vieraanvaraisuuteen ja leikkimielisyyteen. Sanotaan, että oranssi on tunteiden ja älyn tasapainottaja, joka tuo meissä esiin halun palvella toinen toistamme. Monissa uskonnoissa oranssia pidetään pyhänä värinä ja auringon symbolina, se on kuin elinvoiman ja innostuneisuuden perikuva. Jos rakastat oranssia, rakastat elämää! Se nostaa sinut masennuksesta, yksinäisyydestä ja väsymyksestä. Luovuus liitetään oranssiin, mutta myös maallisempi ruokahalu. Oranssin liinan vatsan päällä sanotaan parantavan ruuansulatusta ja auttavan ilma-, munuais- ja sappivaivoihin.

Nykyajan ihmiselle oranssi on erityisen tärkeä väri; onhan vieraanvaraisuus ja halu palvella toista silta ihmisten kesken. Se luo uusia ajatuksia ja avartaa mieltä. Mutta oranssinkin kanssa voi mennä liiallisuuksiin. Ylitsevuotava oranssin käyttö vaatteissa ja kotona voi johtaa levottomuuteen, pinnallisuuteen sekä tuhoavaan nautinnonhaluun. Nauti paljon oransseja ruokia kuten porkkanoita, kurpitsoita, lanttuja, aprikooseja, appelsiineja. Varsinkin talvisaikaan ne lisäävät elinvoimaa. Oranssi antaa lisää rohkeutta ja etenkin astmaatikoille se sopii oikein hyvin."

Että yhtä hymyä ja iloa vaan tyypit! :)

5 hyvää asiaa tänään

1. Kävin siivoomas pöytää kirpparilla ja viemässä lisää tavaraa sinne. Löysin eurolla kivan palapelin. Magneetit ja "tiimari-silmät" kiinni ja valmista tulee! Niitä magneetteja mulla tosin ei vielä ole. Tiimarista kyselin, mut oli loppu. Valikoimassa muuten kyllä kuulemma.

 

 

2. Luvattiin ensi toimintavuodeksi töitä, hurraa! :) Elikkä ennen touko-/heinäkuuta 2014 ei tartte murehtia, missä sitä päivänsä viettää.

 

3. Välipalan jälkeen kokoonnuttiin listaamaan ensi viikon synttärisankarista kivoja asioita. Yhtäkkiä yksi keksi, että otetaas kimppahali ja tuli alottaan touhun. Melkeen 10 meitä siinä kasassa sitten oli lopulta. :) Spontaanius ja tykkääminen. Mulla on vaan paras työ ikinä! (eli joukko 5-vuotiaita)

 

4. Täytin partion vuosiselostetta (okei, se kaavakkeentäyttö itsessään on viheliäistä ku mikä) ja huomasin kaipaavani semmosen peruspartion pariin. Lueskelin johtajankansiosta aktiviteetteja ja mietin, miten kiva olis päästä tekemään niitä juttuja ihan oikeesti lasten ja nuorten kanssa. Mä oon ollu lippukunnanjohtajana 1/2005 alkaen eli ihan HITSIN kauan jo! Toisaalta mä sitten taas olen niin kotiseutu-uskollinen, että haluisin niitä juttuja tehdä just "omieni" kanssa. Ehkäpä mä tarjoudun vetämään retkiä vielä tässä keväällä että pääsee fiilikseen. :)

 

5. Aikomus on huomenna katsastaa auto. Kuinka ollakaan, katsastusasema onkin just Kontin naapurustossa. En oo varannu mitään aikaa, mut jos on jonoa niin voinkin ovelasti jättää avaimet tiskiin ja sanoo et heippa, mää käyn ny Kontis! :) Great! 

Päivän pikaKontti

Nyt kun ilta näkyy olevan pyhitetty bloggaukselle (älkää kysykö, kauanko aikaa sain kulumaan tuohon 11-haasteeseen..) niin tässä vielä kuvat parista aarteesta. Kävin ensin kurkkaamassa sen kirpparin missä mulla oli omat kamppeet. Vielä 10e niin oon tienannu 2 viikon pöytävuokrat. Siellä olis ihana isoäidinneliöistä tehty päiväpeitto, isokin vielä. Hinta 40e eli ei juuri paljon itsetehdyksi, mutta omatunto sanoo että nyt säästetään Uuteen-Seelantiin..

Sitten Konttiin. En muistanu mihin asti se on auki ja tulin pihaan 17:47. Pihassa oleva kyltti kertoi sen sulkeutuvan 18:00. Damn it! Vauhdilla sisään, suoraan tuunausosastolle ja pikavilkaisu väreittäin järjestettyihin looseihin siltä varalta, että silmiin pitäis jotakin retrokukkakangasta. Kangasrintamalla ei onnistanu mut kattokaas tätä:

MELKEIN kuin kukkatäkki. Toi oli siis makuupussi jossa kokonaan aukeeva vetskari kyljessä. Siitä tuli mainio sohvanpäällinen ja reunalla on mun henkivartijaviisikko. Vastasyntyneet pöllövauvat. "Täkin" hinta oli alunperin 4,50 mut siinäpä oli -50% lappu vielä joten 2,25 maksoin tästä. Jes!

Sitten kolme euroa uhrasin korille koska olipa hyvä väri ja kyllä tämmösellekin aina käyttöä on. Ihan varmasti. :)

 

Elämänlaatu parani taas aavistuksen. :)